Kanivinkit, Käsittely, Käyttäytyminen

Kanin hajurauhaset

Heippa! Kanit erittävät feromoneja eli kemiallisia viestejä monien eri rauhasten avulla. Ihmiset eivät näitä viestejä yleensä haista tai näe, paitsi tietysti papanan ja pissan muodossa. Rauhasia on leuan, silmien, ulkoisten sukupuolielinten, peräpään, nivusten ja naarailla nisien alueella.

Leukarauhaset

Moni on varmasti nähnyt kanin hieromassa leukaansa joka paikkaan. Sieltä löytyy rauhaset, joiden hajua kani haluaa hieroa esimerkiksi huonekaluihin merkatakseen reviiriään. Paljon kivempi tapa kuin pissaaminen ja papanointi, eikös? 🙂

Kanimaailman pomot leukovat muita enemmän. Leuan hieromisella kerrotaan muille kaneille omasta sosiaalisesta asemasta sekä pönkitetään sitä ja kohotetaan itsetuntoa. Leikkaamattomat kanit viestittävät leuallaan myös paritteluhalukkuudesta.

Silmissä sijaitsevat rauhaset

Kanin silmissä on sekä kyynelrauhaset että Harderin rauhaset. Niiden avulla viestitään todennäköisesti sosiaalisesta arvoasteikosta, sillä ne ovat suuremmat dominoivilla kaneilla.

Feromonien lisäksi rauhaset erittävät rasvaa, minkä vuoksi kanin ei tarvitse räpytellä silmiään yhtä useasti kuin ihmisten. Voisihan se peto hyökätä juuri sillä hetkellä, kun räpäytät silmiäsi, eikös?

kanin hajurauhaset
Kaneilla on hajurauhasia myös peräpäässä.

Ulkoisten sukupuolielinten rauhaset

Näiden rauhasten sijainti on nimensä mukainen ja niitä on sekä naarailla että uroksilla. Naarailla näiden uskotaan erittävän virtsaan feromoneja, joilla viestitään lisääntymiskyvystä. Myös uroksilla viesti on todennäköisesti samankaltainen.

Nivusten rauhaset

Anaalirauhasten lisäksi kanilla on rauhaspari myös nivusissa. Niiden avulla kanit tunnistavat toisensa.

Sekä uroksilla että naarailla on sukupuoliaukon kummallakin puolella ihopoimut, jotka muistuttavat pieniä taskuja. Niihin voi kerääntyä tummaa mönjää.

Ihopoimuihin kerääntyy toisilla enemmän tavaraa ja joskus ne voivat tulehtua. Jos tuntuu, että nivusista tulee pahaa hajua, niitä voi tsekkailla varovasti kynsienleikkuun yhteydessä.

Jos poimuissa näkyy paljon tavaraa, sitä voi varovasti kaivaa esimerkiksi haaleaan veteen kastetulla pumpulipuikolla. Kanin iho on muutenkin tosi ohutta, joten kannattaa olla helläkätinen. Otsalampusta saattaa olla apua.

Yleensä mönjällä on melko ikävä tuoksu, joten sitä ei kannata pelästyä. Jos tuntuu, että ihopoimut ovat ärtyneet, kannattaa kania käydä näyttämässä eläinlääkärillä.

Ylipainoiset ja selkävaivaiset kanit eivät välttämättä pysty putsaamaan itseään kunnolla. Silloin rauhasiinkin voi jäädä enemmän mönjää ja kani voi tarvita apua saadakseen rauhaset siisteiksi.

Kukaan kani ei tykkää, kun sörkit sen nivusia, joten terveen kanin ihopoimuja ei ole mitään syytä puhdistaa säännöllisesti. Se vain stressaa kania turhaan. Kannattaa mieluummin pohtia, miksi kani ei pysty puhdistamaan itseään kunnolla.

Onko ruokavalio kunnossa? Kanin pääruokaa on heinä. Pellettiä kääpiökokoinen kani ei tarvitse kuin noin ruokalusikallisen päivässä ja siihen erilaisia tuoreruokia päälle sen mukaan, mitä kanin vatsa kestää.

Tuoreruuissa hedelmät ja muut sokeripitoiset ruuat ovat vain yksittäisiä herkkuja, joita annetaan harvoin ja vähän kerrallaan. Niiden sijaan kannattaa tarjota erilaisia yrttejä ja kesällä paljon luonnonkasveja.

Pystyykö kani liikkumaan kunnolla? Käynti eläinlääkärillä kannattaa, jos näyttää siltä, että kani on kankea. Selkärangassa voi olla ongelmia, joiden vuoksi kani ei pysty putsaamaan itseään.

Maitorauhaset

Naaraiden lisäksi myös kaniuroksilla voi olla nisät. Ainoastaan naaraat erittävät nisistä feromonia, jotka vaikuttavat poikasten käyttäytymiseen. Nämä maitorauhasten feromonit välittävät oppimiseen ja pelkotiloihin vaikuttavia viestejä.

Koirilla vastaavaa feromonia on syntetisoitu ja valmistetta käytetään alentamaan stressiä. Tällainen valmiste olisi kaneillekin tarpeen esimerkiksi uudenvuoden paukuttelujen ja eläinlääkärikäyntien yhteydessä.

P.S. Jos haluat lukea lisää kanien rauhasista, käytin lähteinä Guen Bradburyn Behavioural problems in rabbits: a clinical approach ja Molly Vargan toimittamaa kakkospainosta teoksesta Textbook of rabbit medicine 🙂

Tagged , , , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *