Sairaudet

Kanin silmäsairaudet – glaukooma

Moikka! Viimeksi aiheena oli kanin kaihi, joten silmäasioilla jatketaan. Glaukooma, viherkaihi vai silmänpainetauti? Aiemmin ainakin ihmispuolella on puhuttu ”viherkaihista”, mikä saattaa johtaa harhaan, koska viherkaihilla eli glaukoomalla ei ole tekemistä oikean tavallisen kaihin kanssa.

Nimitys tulee vain siitä, että lisääntynyt paine tuhoaa silmän sisäosia ja samalla silmänpohja saattaa heijastaa vihreää valoa. ”Silmänpainetautikaan” ei kerro koko totuutta, koska kaikilla potilailla silmänpaine ei kohoa eikä pelkkä kohonnut silmänpaine johdu aina glaukoomasta. Sen vuoksi nykyään tästä kyseisestä silmäsairaudesta käytetään nimitystä ”glaukooma”.

Glaukooman diagnosointi ja hoito vaatii erityisosaamista sekä silmälaitteistoa, mitä ei löydy jokaiselta eläinklinikalta. Silmänpaineen saa mitattua tonometrillä eli silmänpainemittarilla sarveiskalvolta. Kanin silmät tutkitaan oftalmoskoopilla.

Kaikki lähteet on lueteltu artikkelin lopussa, mutta suurimmaksi osaksi käytin apunani erikoiseläinlääkäri Sanna Elfvingin vastauksia sekä Turkinpippuri-kanin hoitohistoriaa.

Turkinpippuri-kanilla on glaukooma.

Erikoiseläinlääkäri Sanna Elfving, mitä glaukooma tarkoittaa?

Glaukooma määritellään ryhmäksi sairaustiloja, jotka vaurioittavat näköhermoa aiheuttaen huonontunutta näköä. Tavallisin aiheuttaja on silmän sisällä kohonnut paine, joka yleisimmin liittyy huonontuneeseen nesteen ulosvirtaukseen silmän kammiokulmassa. Voimakkaasti kohonnut silmänpaine on myös erittäin kivulias tila. Kammiokulman rakenne voidaan tutkia tähystyksellä ja siten jonkin verran ennustaa sairauden puhkeamista.

Kanin glaukooman oireita

Glaukooman oireita ovat silmän pinnan sinertävä, turvotuksesta johtuva sameneminen, silmänvalkuaisen voimakas verestys ja silmämunan koon lisääntyminen. Kaikki nämä nähtävissä olevat oireet tulevat kuitenkin vasta aivan loppuvaiheessa, jolloin hoitotulokset ovat rajallisia. Varhaisemmat glaukoomat voidaan todeta vain tarkassa silmätutkimuksessa.

Glaukoomaa sairastavan kanin silmät ovat sinertävät.

Millainen kani voi sairastua glaukoomaan?

Kanin glaukooma ensisijaisena sairautena on harvinainen. Kuten muillakin eläinlajeilla, kaneilla esiintyy geneettistä primääriä synnynnäistä glaukoomaa. Erityisesti NZW (toim. huom. New Zealand White) resessiivisesti periytyvä synnynnäinen glaukooma onkin ollut suosittu tutkimuksen eläinmalli glaukoomasta. Kuten kaikkien perinnöllisten sairauksien kohdalla, sisäsiitos ja rotujen sisään syntyvä ahdas perimä lisäävät näiden sairauksien esiintymistä, mikä on tietenkin vaarana lemmikkikaneillakin. Niinpä ensisijaista glaukoomaa voi ilmetä joissain tietyissä kanilinjoissa enemmän.

Sekundaarinen eli toissijainen silmänpaineen nousu liittyy muiden silmäsairauksien aiheuttamiin
rakenteellisiin muutoksiin silmässä. Esimerkiksi krooninen silmänsisäinen tulehdus tai silmänsisäiset kasvaimet voivat loppuvaiheessa ahtauttaa nesteen ulosvirtauskanavia, ja paine silmän sisällä kasvaa.

Kanin glaukooman hoito

Sairastuneen yksilön kohdalla synnynnäisen glaukooman hoitotulokset ovat melko huonoja. Toisaalta se vaikuttaa aiheuttavan aikuisena ilmenevää glaukoomaa vähemmän oireita kanille itselleen. Tilanne tulee kuitenkin eläinsuojelusyistä tarkistuttaa eläinlääkärissä.

Aikuisena ilmenevän kohonneen silmänpaineen alentamiseen voi käyttää silmätippahoitoa.
Toissijaisen glaukooman perussyy on yleensä niin vakava, ettei lääkehoidolla onnistuta pitkittämään näön menetystä kovinkaan kauaa, ja useimmiten silmänpoisto on toissijaisen glaukooman paras hoito kanin kannalta.

Case Turkinpippuri

Turkinpippuri on 6.9.2018 syntynyt valkoruskea uroskani. Ensimmäinen eläinlääkärintarkastus tehtiin Lahdessa ja kani on sen jälkeen käynyt säännöllisesti kaneihin perehtyneellä eläinlääkärillä. Kyse oli siitä tavallisesta tarinasta eli vahinkopoikueesta. ”Veljekset” olivat oikeasti sisarukset.

Kaneille syntyi 7 poikasta, joista 5 sai terveen paperit. Sekä Turkinpippurilla että siskollaan oli silmissä sanomista. Naaraalta puuttui toinen silmä ja hän kuoli luovutusiässä tuntemattomasta syystä. Turkinpippurilla on epäilty E. cuniculia ja sisäkorvantulehdusta nystagmuksen eli silmävärveen ja vinossa olleen pään vuoksi.

Glaukoomaan on pysyvänä lääkityksenä Trusopt-silmätipat kolmesti päivässä. Muita lääkkeitä on määrätty esimerkiksi antibiootteja, Isathal- ja Oftan Chlora-silmävoidetta. Potilaskertomuksista löytyy paljon kaikenlaista ja suurin osa liittyy Turkinpippurin silmiin.

Kanin silmäsairauksilla on yleensä yhteys hammasongelmiin. Näin on myös tässä tapauksessa.

Silmäsairauden lisäksi kanilla on piilokives, yläpurenta, piikkejä alaposkihampaissa ja osa hampaista heiluu. Näiden hoitamiseen on mennyt satoja euroja.

Parin kuukauden ikäisenä Turkinpippurin silmänpaineet olivat vielä normaalit (vasen 17, oikea 21), mutta sarveiskalvoissa oli turvotusta. Puolen vuoden ikäisenä paineet olivat oikeassa silmässä 41 ja vasemmassa 34.

Jos paine nousee liian korkeaksi, silmien rakenteet alkavat rikkoutua. Silmien sisälle kerääntyy
kammionestettä ja jos sen normaali poistuminen estyy, paineet nousevat.

Turkinpippurin eläinlääkäri toteaa seuraavaa: ”Silmänpainetauti on yleensä etenevä sairaus, minkä takia silmienpoisto on todennäköinen jossain vaiheessa.”

Lähikuva glaukoomaa sairastavan kanin silmästä.

Lopuksi

Jos huomaat kanin silmissä jotain omituista tai varsinkin, jos kani pitää esimerkiksi toista silmää
sirrillään, on tärkeää viedä kani heti eläinlääkäriin. Jos silmää pidetään osittain kiinni, siihen sattuu. Myös kohonnut silmänpaine aiheuttaa kipua.

Jos kanillasi todetaan glaukooma ja eläinlääkäri suosittelee silmänpoistoa, leikkaukseen kannattaa ryhtyä. Kanin olo helpottuu, kun sairas silmä ei enää vaivaa. Molempien silmien poisto hoitovaihtoehtona edellyttää harkintaa eläinsuojelunäkökohtien suhteen.

Näkövammainen kani nojaa lajitovereitaan useammin muihin aisteihin, joten kani voi alkaa nakerrella enemmän. Silmänpoistossa olleen kanin ympäristö pidetään mahdollisimman samanmoisena eli jätetään tutunhajuisia tarvikkeita kanin ympäristöön ja vältetään esimerkiksi huonekalujen siirtelyä.

Ethän käytä silmäsairasta kania jalostukseen!

P.S. Kanien silmäosaamista löytyy Tampereelta Eläinklinikka Hakametsästä, jossa allekirjoittanut työskentelee vastaanottoavustajana 🙂 Eläinlääkärit Sanna Elfving ja Anne Siljamäki perustivat eläinklinikan reilut kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Lähteet:

Rabbiting On -lehden talvinumero vuodelta 2021 (erikoiseläinlääkäri Sonya Milesin artikkeli ”Ocular
disorders in rabbits”) ja kevätnumero vuodelta 2020 (erikoiseläinlääkäri Nathalie Wissink-Argilagan
artikkeli ”Enucleation in rabbits”).
Meredith, Anna & Brigitte Lord (toim. 2014). BSAVA Manual of Rabbit Medicine. Gloucester: British
Small Animal Veterinary Association.
Salonen, Ilpo (2014). Glaukooma vaurioittaa näköhermoa. Lainattu 17.6.2022:
https://www.apteekki.fi/terveydeksi/terveys/glaukooma-vaurioittaa-nakohermoa.html

Jälleen erityiskiitos erikoiseläinlääkäri Sanna Elfvingille vastauksista (Facebook-keskustelu 9.5.2021 ja sähköpostikeskustelu 17.2.2023)! Suuret kiitokset myös Turkinpippurin omistajalle potilaskertomuksien lähettämisestä ja kuvista! Mahdolliset virheet, joita tekstiin on saattanut jäädä, ovat luonnollisesti minun omiani.

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *