Eläimistä ja hajuista

Aurinkoista perjantaita! Otsikosta huolimatta nyt ei puhuta eläinten aiheuttamista hajuhaitoista vaan siitä, kuinka tärkeä hajuaisti on. Se on esimerkiksi koirille, kissoille, kaneille ja monille muille kotieläimille yksi tärkeimmistä aisteista.

Kuinka moni on ihmetellyt, miksi vaikka juuri se koira ei ole tunnistavinaankaan sinua, kun haet sitä hoidosta lomareissun jälkeen? Minä ainakin ihmettelin tätä vuosia sitten, kun meillä vielä oli koira. Ajattelin silloin, että Roope on varmaan tuohtunut meille, kun joutui hoitoon. Siitä ei kuitenkaan nykytiedon valossa ole ollenkaan kyse. Kun olet käynyt lomamatkalla, tuoksut erilaiselta kuin normaalisti. Vaikka koira tunnistaa äänet samoiksi, se silti luottaa eniten hajuaistiinsa, joka siis nyt kertoo, että ei tunnista näitä ihmisiä.

Tuhto on yksi arimpia kaneja, mitä olen adoptoinut. Tyyppi ei tule morjenstamaan, kun tulen kotiin vaan odottelee muutamia tunteja ennen kuin loikkii piilostaan näkyville. Herra varmaankin kuulostelee ja haistelee hetken ennen kuin luottaa siihen, että tuttu ihminen tuli kotiin. Ei sitä nyt sentään kenelle tahansa sovi näyttäytyä!

Jos on eläinlääkärireissu tiedossa, älä ihmettele, jos vaikka perheen toinen kissa sähisee reissun jälkeen kaverilleen. Hän ei vain tunnista eläinlääkärihajujen alta vanhaa tuttua. Ei hätää, kyllä se ajan kanssa helpottaa taas. Yksi vaihtoehto on ottaa molemmat koppaan mukaan.

Myös kaneille ja muille saaliseläimille hajut ovat tärkeitä. Näkö ei välttämättä ole kovin terävä, vaikka moni näkee pimeässä moninkertaisesti paremmin kuin ihminen. Petoeläinten ääniksi voidaan luulla esimerkiksi lasten kimeitä huutoja, mutta jos pelästyminen ei ole kovin paha, hajuaisti kertoo, että kyseessä onkin ihminen. Jos se on vielä tutun ihmisen haju, voi taas alkaa rentoutua.

Miksi hamsteri tai jyrsijä voi puraista ihan ilman syytä? No, kaikella on syynsä, vaikka siltä ei aina näytä. Olin muistaakseni syönyt jotain, missä on juustoa, ja olin hamsterini kanssa kylpyhuoneen lattialla. Siellä on muuten helppo juoksuttaa pikkujyrsijöitä turvallisesti, kun vaan laittaa jonkun painavan ja pitävän esteen kaivon ritilän päälle. Hamsteri käyttäytyi ensin normaalisti, mutta sitten yhtäkkiä puraisi sormeani. Ei ilkeyttään vaan koska Neilikka erehtyi luulemaan sormeani ruuaksi. Pesaise siis kädet ennen kuin käsittelet lemmikkiä, jotta ei tule väärinkäsityksiä puolin tai toisin 🙂

Minulta kysyttiin, tunnistaako koiraemä pentunsa sen jälkeen, kun ne lähtevät uusiin koteihin. Kommentoi ihmeessä, jos tiedät tällaisista tapauksista! Tähän mennessä olen kuullut eriäviä kokemuksia aiheesta. Toisten koirat eivät ole näyttäneet tunnistavan pentujaan luovutuksen jälkeen, kun taas toiset ovat innostuneet jopa kahden vuoden päästä näkemistään pennuista. Onko tässä kyse siitä, että emä tunnistaa koiran juuri pennukseen vai onko se innoissaan jonkin muun asian vuoksi? Esimerkiksi toisen käyttäytymisen perusteella? Pennun haju kuitenkin varmasti muuttuu uuteen kotiin mentyään. Kani ei oletettavasti tunnista poikasiaan eikä hamsterikaan (ainakaan syyrianhamsteri) siedä poikasiaan enää vieroituksen jälkeen. Kissalla voi mennä muisti jo eläinlääkärireissun aikana, mutta entä koirilla?

Eläinten hajuaistista voi lukea lisää mm. Helena Telkänrannan kirjasta ”Millaista on olla eläin?” jota kyllä suosittelen lämpimästi kaikille. Paljon painavaa asiaa, mutta sieltä voi hyvin poimia itseään kiinnostavia aiheita.