Sairaudet

Kanien myksomatoosi ja rokottaminen sitä vastaan

Moi ja kiva kun luet Puputädin blogia! 

Tänään aiheena on kanien myksomatoosi ja miten siltä voi suojautua.
Ruokavirasto (entinen Evira) vahvisti ensimmäisen kanin myksomatoositartunnan Suomessa heinäkuussa vuonna 2020. Neljä vuotta aiemmin Suomesta löytyi ensimmäiset kanien verenvuotokuumetaudin kakkoskantaan (RHD2) sairastuneet kanit. Tätä RHD2-virusta vastaan on ollut rokotetta Suomessa vuodesta 2016. Sen saatavuudessa on välillä ollut ongelmia, ja samoja haasteita on ollut myös myksomatoosirokotteen kanssa. Rokote on oikeastaan yhdistelmärokote (Nobivac Myxo-RHD Plus), sillä se antaa suojan sekä verenvuotokuumetaudin ykkös- että kakkoskantaa vastaan, ja myksomatoosia vastaan.

Kanien rokottaminen on niin uusi asia Suomessa, että rokotteiden valmistajat ja jakelijat eivät ole edes painattaneet kaneille rokotuskortteja suomeksi. Niinpä meilläkin on hieman tuunatut kortit Ruusalle ja Tuhtolle 🙂 Kortit kannattaa pyytää (ellei niitä tehdä valmiiksi) ja ne kannattaa säilyttää. Sitten muistaa paremmin, koska tehosteet täytyy käydä ottamassa.

Mikä on myksomatoosi?

Myksomaatoosi on poxviruksen aiheuttama tauti. Sitä on esiintynyt niinkin lähellä kuin Ruotsissa ja Venäjällä jo usean vuoden ajan. Virus on kanien oma tauti, mutta voi tarttua myös rusakkoon ja metsäjänikseen. Rokottaminen ei siis suojaa pelkästään lemmikkejä vaan myös suomalaisia luonnonvaraisia eläimiä.

Myksoomaviruksella on jotain yhteistä RHD-viruksen kanssa, sillä kumpiakin viruksia on tarkoituksella levitetty muun muassa Australiaan kanikantoja hillitsemään. Kani on Australiaan alun perin istutettu merenkävijöiden ravinnoksi, mutta nykyisin se luokitellaan yhdeksi pahimmista tuhoeläimistä. Eivät olleet vissiin kuulleet kanien nopeasta lisääntymiskyvystä… Eurooppaan levittämisestä saamme kiittää bakteriologi Paul Armand Delilleä.

Myksomatoositartunnan oireita ovat pään ja ulkoisten sukuelinten turvotus, voimakas silmäluomien tulehdus ja ruviksi kehittyvät ihorakkulat. Rupia esiintyy yleensä karvattomissa kohdissa.

Miten myksoomavirus leviää kaneihin?

Virus leviää esimerkiksi vertaimevien hyönteisten (tartuttavuus säilyy niissä jopa 17 vuorokautta) tai sairastuneen kanin eritteiden välityksellä, tai suorassa kontaktissa kanista kaniin. Koska myös lentävät hyönteiset välittävät virusta, se voi levitä parin tuulisen päivän aikana satoja kilometrejä. Se joka väittää, että myksomatoosia ei ole koko Suomessa, on todennäköisesti väärässä.

Myksomatoosi voi aiheuttaa kaninpoikasissa äkkikuolemia ilman näkyviä oireita. Oireet ovat yleensä hengenvaarallisia. Viruksesta on olemassa eri kantoja ja pahiten tartuttavien kuolleisuus on ollut melkein 100 %. Myksomatoosiin ei ole hoitoa, ainoa keino on ennaltaehkäisy ja rokotteella suojautuminen.

Myksoomaviruksesta selvinnyt kani voi tartuttaa virusta muihin kaneihin stressitilanteissa.

Maista, joissa myksomatoosia on esiintynyt aiemmin, on opittu, että rupien parantuminen vie noin 6-8 viikkoa. Sairastettu myksoomavirus antaa suojan muutamaksi kuukaudeksi. Yhdistelmärokotteen vaikutus kestää vuoden ja immuniteetti kehittyy kolmessa viikossa. Huom! Mikään rokote ei anna 100 % suojaa.

Pitääkö myös sisäkanit rokottaa?

Myös sisäkanit pitää rokottaa, koska taudin voi tietämättään kantaa sisälle vaatteissa tai kaninruuan mukana. Virusta on todistetusti saatu tartutettua kaniin ohdakkeiden piikeistä.

Kanin voi rokottaa viiden viikon iästä lähtien. Yläikärajaa rokotettaville kaneille ei ole, mutta rokottaa voi vain terveen eläimen. Nuoret poikaset ovat alttiimpia virukselle kuin aikuiset kanit. Rokote uusitaan kerran vuodessa. Jos esimerkiksi adoptoit kanin etkä ole varma, onko kani rokotettu, kanin voi rokottaa uudelleen. 

Brittiläisen kaninsuojeluyhdistyksen RWAFin neuvonantajan, eläinlääkäri Richard Saundersin, mukaan ei ole tiedossa esteitä päällekkäisille rokotuksille. Jos kani on terve, sen voi rokottaa. Aiempi ja vielä voimassaoleva RHD2-rokotekaan ei ole este yhdistelmärokotteen ottamiselle.

Omat kanini saivat ensimmäisen yhdistelmärokotteensa syyskuun alussa. Kummallekaan ei tullut haittavaikutuksia. Vuodesta 2016 saakka Ruusa ja Tuhto ovat saaneet joka vuosi RHD2-rokotteen. Niistäkään ei ole tullut mitään reaktioita onneksi.

Mahdollisia rokotteen haittavaikutuksia

Rokotteiden käyttöön liittyy aina haittavaikutusten mahdollisuus. Vain pieni osa rokotuksista aiheuttaa reaktioita, jotka yleensä menevät ohi itsestään kolmen ensimmäisen viikon kuluessa.

Odotettuihin haittavaikutuksiin kuuluvat rokotuksen jälkeen esiintyvä ohimenevä lämmönnousu ja paikallinen turvotus pistospaikalla. Harvinaisissa tapauksissa on havaittu allergisia reaktioita (karvanlähtö, ruven muodostus, kuolio) pistoskohdassa. Tosin rupien muodostuksen on arveltu johtuvan kanin piilevästä myksomatoositartunnasta, ja rupia on tullut muualle kuin pistoskohtaan.

Sain luvan käyttää kahden kanin rokotusreaktiokokemuksia tätä artikkelia varten. Kiitos kuvista ja tiedoista! Toinen kani on 11-vuotias kääpiöluppa Tampereelta ja toinen Oulusta (nuorehko aikuinen kääpiöluppa). Kummatkin kanit saivat iho-oiretta kahden viikon sisään rokotuksesta ja kävivät niitä eläinlääkärillä näyttämässä. Tamperelaista kania hoidettiin Vetericyn-silmähuuhteella silmäoireesta (tämä hoito lopetettiin eläinlääkärin suosituksesta), mutta muutoin oireet (pieniä rupia) paranivat itsestään. Oululaisen kanin ihoa (1,5 cm pitkulainen rupi) hoidettiin Betadinella ja pihkasalvavoiteella.

Mielenkiintoisena taustatietona rokotereaktiokaneista, että kumpikin tiettävästi elelee muiden kanien kanssa eikä heidän rokotetuilla kumppaneillaan ole ollut ainakaan näkyviä oireita.

Artikkelikuvissa on tamperelainen kani. Hän sai rupia alasilmäluomeen, nenään sekä lopulta myös suupieliin. Silmä rähmi alle viikon, rupia tuli lisää ja ne kasvoivat. Alla on kuva nenän alkutilanteesta, jossa rupea on tuskin näkyvissä. 13 vuorokauden kuluessa iho oli kuitenkin täysin parantunut. Kania itseään ruvet eivät tuntuneet missään vaiheessa vaivaavan.

Anafylaktinen reaktio (esim. voimakas päänalueen kutina, hengitysvaikeudet) on ainoa tilanne, jossa vaaditaan nopeita toimia ja siksi kania onkin hyvä tarkkailla rokottamisen jälkeen.

Huom! Kaikista myksomatoosirokotteen epäillyistä haittavaikutuksista pitää ilmoittaa rokottaneelle eläinlääkärille. Myös oman alueesi valvontaeläinlääkäri on kiinnostunut tiedosta, koska rokote voi aiheuttaa lieviä myksomatoosin oireita nimenomaan kaneissa, joilla on jo piilevä myksomatoositartunta tai kaneissa, jotka ovat sairastaneet viruksen hiljattain.

Kaninomistajana riittää siis, että ilmoitat haittavaikutuksen rokottaneelle eläinlääkärille. Hän hoitaa ilmoituksen Fimealle ja muille tarvittaville tahoille. Myksomatoosia valvotaan myös kansainvälisesti, joten haittavaikutusten ja myksoomaoireiden ilmoitusten tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Mikä tappaa myksoomaviruksen?

Jos myksomatoosia on todettu, poxvirus voi elellä pitkiäkin aikoja kanin eritteissä. Lämpötilan vaihtelut tai kuivuminen eivät tapa virusta. Pinnoilta myksoomaviruksen tappaa esimerkiksi Virkon S (pesee ja desinfioi) ja valkaisuaine (desinfioi). Virkonin pitää antaa vaikuttaa kymmenisen minuuttia, valkaisuaineesta ei ole vastaavaa varmaa tietoa. E. cuniculille on ilmoitettu 7 minuuttia 0,1 % liuoksella ja 30 sekuntia 1 % liuoksella, joten jättäisin valkaisuaineen vaikuttamaan ainakin vastaavan ajan ennen huuhtelua.

Estä hyönteisten pääsy kanin lähettyville ja eristä sairaat eläimet muista. Myksoomatoosiin sairastunutta kania ei voida kokonaan parantaa vaan hoito on oireenmukaista.

Lisälukemista

Lähteinä käytin Molly Vargan uudistamaa kakkospainosta kirjasta Textbook of Rabbit Medicine, kaneja paljon hoitaneen eläinlääkäri Frances Harcourt-Brownin kirjoittamaa artikkelia, Suomen Eläinlääkärilehteen tulevaa kirjallisuuskatsausta (Mäkitaipale & Virta 2020) ja Rabbiting On -lehden artikkeleita (Summer 18: s. 29 eläinlääkäri Richard Saunders, s. 32-33 eläinlääkäri Brigitte Lord).

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *