Kani ei kuulu häkkiin – häkissä elävä kani kärsii stressistä ja voi jopa masentua

Brittiläisellä kaniensuojeluyhdistyksellä, RWAFilla, on ollut jo jonkin aikaa a hutch is not enough -kampanja. Tästä inspiroituneena otin yhteyttä kahteen Suomen suurimpaan eläinsuojelujärjestöön, SEY Suomen eläinsuojeluun sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:hyn. Laadittiin yhdessä tämä kampanja.

Eipä vain osattu aavistaa, että koronan vuoksi yks sun toinenkin on pääsiäisenä kotiinsa eristäytyneenä. Tahattomasti siis kokeilemassa, miltä ”häkkieläinten” elämä tuntuu. Häkitetylle kanille sosiaalinen eristys on arkipäivää – ja se kestää koko elämän. Kani ei voi ajankuluksi soittaa lajitoverille WhatsApp-puhelua, lukea Ruohometsän kansaa tai katsella Netflixistä Petteri Kaniinia vaan on tyydyttävä siihen, mitä sen ihmisperhe sille tarjoaa.

Allekirjoittaneelta saat ilmaisia kanivinkkejä, mikäli kanin vapaanapito askarruttaa 🙂 Askarrutti se minuakin, kunnes uskalsin kokeilla, mitä tapahtuu, kun eläimet jättää sulkematta häkkiin. Reilussa 13 vuodessa saldona on kolme pätkäistyä johtoa, yksi nakerreltu sängynpohja ja yhden kaukosäätimen muutama halkaistu nappula. Ei kovin pahasti, vai mitä? Voi toki olla, että kaunistelin hieman tilastoja 😉

Kanikampanjan pääsiäistiedote 2020:

Kani on Suomessa kolmanneksi yleisin lemmikki heti koiran ja kissan jälkeen. Kania on perinteisesti pidetty häkkieläimenä sen pienestä koosta ja tilan rajaamisen tarpeesta johtuen. Nykytiedon valossa kani ei kuitenkaan pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan häkissä. Tästä huolimatta laki sallii yhä kanin pitämisen häkissä, kunhan annetut häkin minimimitat täyttyvät.

Kanitietokirjailija Sari Mäyränpää, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja SEY Suomen eläinsuojelu kampanjoivat pääsiäisenä kanien häkittömyyden puolesta. Kampanjalla halutaan lisätä kanitietoa ja kannustaa ihmisiä järjestämään kanille sopiva elinympäristö. Voidakseen hyvin kani tarvitsee tilaa liikkua, lajitoverien seuraa ja sopivia virikkeitä.

Kani tarvitsee tilaa liikkua ja lajitovereiden seuraa

Kanin elämä ihmisen lemmikkinä eroaa melkoisesti sen elämästä vapaana luonnossa. Luonnossa kani kaivaa asunnokseen kymmenien metrien luolaverkoston ja elää useiden kymmenien kanien yhdyskunnissa. Myös lemmikkikanille tulee järjestää elinympäristö, jossa sillä on tilaa liikkua, sopivasti piilopaikkoja ja mahdollisuus kaivaa.

Mäyränpää mukaan häkki on kanille riittämätön asumus, eikä sitä tulisi nähdä enää vaihtoehtona kanin pitämiselle. Kanin tulisi saada liikkumatilakseen vähintään yksi huone, mieluummin vähän enemmänkin.

– Kani ilmentää stressiä hyökkäilemällä häkissä ja puremalla häkin verkkoa. Toisaalta stressi voi ilmentyä myös paikallaan kyhjöttämisenä. Tyytyväinen kani puolestaan pötköttää pitkin pituuttaan, tekee iloisia juoksupyrähdyksiä ja kellahtelee kyljelleen, kertoo Mäyränpää.

Kani on sosiaalinen eläin ja lajitoverin seura on edellytys sen hyvinvoinnille. Kanilla olisi siis hyvä olla seuranaan vähintään yksi sopiva lajitoveri. Kanit hoitavat toisiaan pesemällä toistensa naamoja ja nauttivat toistensa läheisyydestä. Lajitoverien hoivan ja läheisyyden on todettu edistävän kanien fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Kanien asuintilan suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös, että kaneilla tulee olla tilaa väistää toisiaan, jolloin yhteentörmäyksiä ja riitatilanteita syntyy vähemmän.

Kania ei pidä hankkia tuntematta sen tarpeita

Kani hankitaan tyypillisesti lapsen ensilemmikiksi siinä luulossa, että kani on helppohoitoinen eläin. Kanin hoitaminen ja asuinympäristön järjestely vaatii kuitenkin työtä, eikä tätä vastuuta tulisi siirtää lapsen huolehdittavaksi. Kania pidetään helposti myös vähän tylsänä eläimenä, joka hermostuessaan saattaa purra tai raapia. Mäyränpään mielestä ongelmat kumpuavat heikosta lajituntemuksesta ja vääristä motiiveista eläimen hankinnan taustalla.

– Kanit joutuvat elämänsä aikana hyvin helposti kiertoon, kun kanin hoitamiseen ei enää löydykään innostusta. Tähän voi vaikuttaa myös se, että kääpiökani voi elää yli 10-vuotiaaksi, mutta tätä ei eläintä hankkiessa osata ottaa huomioon, kertoo Mäyränpää.
Mäyränpää muistuttaa, että kania hankkiessa on tärkeää olla valmis perehtymään kanin lajityypillisiin tarpeisiin ja sitoutua järjestämään kanille sen käyttäytymistarpeet huomioon ottava asuinympäristö. Vaikka sopivat elinolot olisi mahdollista järjestää, ei kani välttämättä silti ole kaikille sopiva lemmikki.

– Kani syö pääravinnokseen heinää, eikä se täten sovi heinäallergikon lemmikiksi. On tärkeää muistaa myös, että kani on yöeläin ja siitä kuuluu ääniä sen temmeltäessä yöllä, vaikkei kani varsinaisesti muuten ääntelehdikään. Yölliset juoksuspurtit saattavat häiritä herkkäunista nukkujaa, muistuttaa Mäyränpää.

Lisätietoja

-Yhdistykset kampanjoivat kanien häkittömyyden puolesta 2.-13.4.2020 omissa sosiaalisen median kanavissaan. Kampanjoiden tavoitteena on lisätä kanitietoutta ja perustella kanin häkittömyyttä etologisen tiedon valossa.
-Sari Mäyränpää on kanitietokirjailija, jolla on kokemusta eläinsuojelutyöstä kanien parissa. Mäyränpää tekee aktiivista työtä kanitietouden lisäämiseksi ja on julkaissut mm. kaninhoito-oppaan sekä kirjoittaa aiheesta erilaisissa medioissa. Mäyränpään kirjoituksia voi lukea hänen Puputädin blogi -nimiseltä palstalta.
-Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry auttaa kodittomia eläimiä. Eläimet asuvat HESYllä täyshoidossa aina siihen asti, että niille löydetään sopiva loppuelämän koti.
-SEY Suomen Eläinsuojelu on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja sen toiminta kattaa koko maan.

Yhteystiedot:

Sari Mäyränpää
Kanikirjailija, tamperelainen yrittäjä
puh. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Mari Aro
HESYn tiedotus
p. 040 532 5849
mari.aro@hesy.fi

Maria Lindqvist
Toiminnanjohtaja (vs.)
SEY Suomen eläinsuojelu
050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

P.S. Sekä Hesyllä että SEYn jäsenyhdistyksillä on kaneja vailla loppuelämän koteja. Myös sijaiskodeista on usein pulaa. Käy tutustumassa! <3