Ikääntyvän kanin hoito – niin myötä kuin vastakarvassa

Heissan! Monelle tulee yllätyksenä, että kani voi elää yli 10-vuotiaaksi. Kääpiökanit ovat yleensä melko pitkäikäisiä, ainakin oikein hoidettuina. Oikea hoito käsittää kaikkea terveellisestä ruokavaliosta, leikkuutukseen, vapaaseen liikuntaan ja lajitoveriin.

Suuret rodut ovat lyhytikäisempiä, joten vanhuuden merkkejä alkaa näkyä aiemmin. Näitä merkkejä voivat olla lisääntynyt nukkuminen, huonontunut näkö ja kuulo sekä vessalaatikon sijainnista erehtyminen.

Artikkelikuvassa ylhäällä Tupuna-rouva ja kuvien välissä on noin seitsemän vuotta aikaa 🙂 Alhaalla Miss Poppana ja kuvien välillä myös jokunen vuosi aikaa.

Painonlasku

Seniorikaneilla lihasmassa vähenee samalla tavalla kuin ihmisilläkin, ja meno hidastuu. Tämän voi huomata kania käsitellessä, ellei tapana ole punnita kania säännöllisin väliajoin.

Muutama kymmenen grammaa kuukausien välisenä aikana on vielä ihan ok, mutta jos painosta lähtee satoja grammoja lyhyellä aikavälillä, on aihetta huoleen. Kani kannattaa viedä kaneista tietävälle eläinlääkärille mahdollisimman pian. Etenkin leikkaamattomilla naarailla syynä laihtumiseen voi olla syöpä.

Syöpää ei yleensä huomaa laihtumisesta ennen kuin on liian myöhäistä, koska se tapahtuu vähitellen ja kani voi syödä hyvällä ruokahalulla. Kun kanin näkee joka päivä, pieniä muutoksia on vaikea havaita.

Laihtuminen ei aina tarkoita syöpäsairauksia vaan kaneilla voi olla mitä tahansa muitakin sairauksia. Ne ovat mestareita piilottamaan oireensa ja kipunsa meiltä ihmisiltä ja muilta eläimiltä. Kun sairauden merkkejä jo näkyy, niihin tulee reagoida nopeasti.

Tassunpohjatulehdus

On tärkeää tarkkailla tassunpohjia, koska kanin iho on kuin paperia.

Kun luiden ympärillä ei konkreettisesti ole enää yhtä paljon lihaa ja vielä karvapeitekin ohenee, tämä voi aiheuttaa tulehdusta tassuissa. Tassunpohjatulehdusta voi tosin tulla myös liikalihaville, häkeissä istuville tai selkäsairaille kaneille.

Pienet vaaleanpunaiset läiskät kanin kantapäissä löytyy lähes jokaiselta sisäkanilta. Kova lattia, oli se sitten mitä tahansa materiaalia, ei vain ole luotu kanien herkkiä tassuja varten. Tassujen kuuluisi kaivautua maahan, ja sitä kautta vähentää tassunpohjiin kohdistuvaa painetta.

Luonnonvaraiset kanit liikkuvat enemmän kuin monet lemmikkikanit. Sisätiloissa on melko mahdotonta tarjota tarpeeksi tilaa ja muutenkin sopivat puitteet kanin aamu- ja iltahämärissä tapahtuville riemuralleille. Siksi lemmikkikani kököttää enemmän paikallaan, mikä taas on pahaksi tassuille.

Jos tassuihin kehittyy tulehdusta, aiemmin pieni vaaleanpunainen läiskä leviää isommaksi karvattomaksi alueeksi ja tulee ärtsymmän punaiseksi. Kani saattaa varoa tassujaan esimerkiksi nostelemalla niitä ja loikkimalla eri tavalla. Tassuja todennäköisesti myös lipitellään enemmän.

Tassunpohjatulehdus vaatii aina hoitoa eikä usein yksi lääke edes riitä. Betadine, Fucidin, antibiootti suun kautta sekä kipulääkitys ovat olleet meillä käytössä.

Hoitamaton tulehdus on aina riski kanin terveydelle ja voi johtaa jopa kuolemaan. Etenkin tassujen kautta, kun ne ovat niin kovalla kulutuksella ja joutuvat tämän tästä tekemisiin pissan ja papanoiden kanssa.

Kun nämä kaikki aiemmin luetellut seikat ottaa huomioon, kuivikkeiden ja muiden alusten puhtaus ja pehmeys nousevat arvoon arvaamattomaan. Siitä pääsemmekin vessalaatikkojuttuihin.

Vessalaatikko – missä se nyt olikaan?

Vanhemmiten kaneille voi sattua vahinkoja. En tarkoita nyt mitään pientä merkkailua vaan isoja pissoja, joita saattaa tulla vahingossa muuallekin kuin vessalaatikkoon.

Mielenosoituspissoja tulee yleensä välittömästi, kun kani tuntee olonsa uhatuksi. Esimerkiksi vieraiden ihmisten tai eläinten hajun ja äänien vuoksi. Myös uudet hajusteet voivat laukaista merkkailutarpeen.

Jos mitään muutoksia ei ole ollut ja kani pissaa toistuvasti väärään paikkaan, kyseessä voi olla tietysti jokin eläinlääkärin hoitoa vaativa sairaus, tai muistin heikkenemisestä johtuva erehtyminen. Ehkä myös kyvyttömyyttä pidättää virtsaa.

Tupuna-leijonanharjas eleli ainakin 10-vuotiaaksi enkä muista, että erehtymisiä olisi kovin paljon ollut. Sen sijaan Poppana-hermeliinille niitä on kyllä tullut. Poppiksella on selkäsairaus, jonka vuoksi poistin vessalaatikosta osan laidasta, jotta vessaan ei tarvitse loikata.

Tämän jälkeen Poppana on tehnyt pissoja myös muualle kuin vessalaatikkoon. Lähes päivittäin saa vaihtaa laatikon edessä olevat peitot ja joskus myös muita alusia. Joskus syödessä saattaa se virtsa vähän karata enkä osaa sanoa, johtuuko se nimenomaan muistihäiriöstä.

Seniorit saattavat siis pissata vääriin paikkoihin, mutta se heille anteeksi annettakoon. Sattuuhan näitä erehdyksiä ja onneksi kaiken voi pestä 🙂 Niin myötä- kuin vastakarvassa, vai mitä? <3

Pehmeät aluset ja kuivikkeet

Kanin vanhetessa pehmeillä ja puhtailla alusilla on entistä suurempi merkitys. Jos kani on luisevampi, iho voi ärtyä herkästi. Siksi en suosittele senioreille kuivikkeeksi teräviä kulmia sisältäviä laatuja. Monet tavallisesti käytetyt kuivikkeet sisältävät kaiken kukkuraksi mäntyä, mikä voi olla muutenkin haitallista terveydelle.

Kun kani saa olla asunnossa vapaana 24/7, vessalaatikossa ei oleskella koko päivää tai yötä. Silti jättäisin kutterit ja puupelletit kauppaan. Paperipelletti tai haapahake taitavat olla parempi vaihtoehto ja niidenkin päälle voi vielä ripotella heinää.

Meillä ei ole kanien häkeissä luukkuja ollenkaan, joten kutsun häkkejä vessalaatikoiksi. Siivoan vessalaatikot joka aamu ja tarpeen tullen annan pohjille etikkakäsittelyn. Myös pissatut aluset vaihdan joka aamu puhtaisiin.

Tykkään kierrellä kirppareilla, joten hankin sieltä vauvoille tarkoitettuja peittoja ja makuupusseja. Ovathan nämä karvaiset kaverit osa perhettä, eikö niin? 🙂 Tuon kotiin siis omille vauvoilleni sopivia alusia, jotka on myös helppo pestä koneessa.

Poppanalla on alusia sekä vessalaatikon edessä että sohvapöydän alla. Sohvan altakin löytyy pehmikettä. Rouvalla on myös leikkitunneli, jonka alle olen laittanut ison tyynyn. Otin täytettä vähän pois, jotta tunneli pysyy sen päällä.

Minun on jo pitkään pitänyt kokeilla Poppanalle VetBediä, josko voisin käyttää niitä vessalaatikossa. VetBed on lemmikeille tarkoitettu imukykyinen karva-alusta, jonka voi pestä koneessa. Onko sulla kokemuksia VetBedin käytöstä? 🙂

Huonontunut näkö

Kaneillakin voi esiintyä ikänäköä, minkä saattaa huomata siitä, että loikkiminen on erilaista kuin ennen. Kani voi hypätä matolta toiselle suurella loikalla, vaikka välimatkaa olisi vain pari senttiä.

Silmissä voi näkyä samentumista. Silmät kannattaa tarkistuttaa eläinlääkärillä, koska hoitoa vaativia silmäsairauksia esiintyy myös kaneilla.

Kehnosti näkevä kani voi pelästyä entistä herkemmin. Kanihan voi nukkua myös silmät auki, joten ei kannata lähestyä kania ainakaan silitysmielessä ilman rauhallista juttelua.

Myös ympäristön turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota – ei teräviä kulmia tai liukkaita lattioita. Tassunpitävät matot kulkureittien varrella auttavat vanhempaakin kania loikkimaan ympäriinsä. Jos tulee muutto tai sisustat kotia uudelleen, anna kanille aikaa opetella uudet kulkureitit.

Mene istumaan lattialle ja näytä, mistä voi kulkea. Tutunhajuiset tekstiilit ja esimerkiksi pellettien ripottelu pitkin lattiaa voivat auttaa. Lajitoveritkin yleensä jelppaavat kavereita sen verran, että muuttuneen ympäristön pohjapiirrustus alkaa muodostua kanin muistiin.

Vaikka pohjapiirrustus olisi valmiina, kani voi silti törmätä esimerkiksi ihmisten jalkoihin. Kannattaa katsella alaspäin kävellessään, ettei tule vahingossa talloneeksi kanin tassuja.

Leijonanharjaksilta ja muilta tavallista karvaisemmilta kaneilta voi parturoida silmien edestä tukkaa, jotta näkeminen helpottuu.

Muita vaivoja

Kanin vastustuskyky voi olla kovilla. Stressi aiheuttaa esimerkiksi sydänsairauksia ja akuutteja vatsavaivoja. Loiset, sienet ja kaikenlaiset bakteerit väijyvät vanhenevaa kania. Kannattaa siis välttää muutoksia ja pitää tiettyjä rutiineja kanin elämässä.

Kremppaa voi tulla jos minkälaista, joten on hyvä reagoida nopeasti ja viedä kani tarvittaessa eläinlääkäriin. Mieluummin liian herkästi kuin että jää odottelemaan, jos jokin vaiva menisi itsestään ohi.

Lajitovereiden seura auttaa aina, jos kanit siis tulevat toimeen keskenään. Kumppanin menetys on kova paikka, joten seniorille kannattaa mahdollisuuksien mukaan etsiä uusia lajitovereita.

Vanhemman kanin voi olla helpompi hyväksyä nuoria tulokkaita kuin saman ikäisiä kavereita. Kahden uuden kanin adoptoiminen kerralla saattaa toimia. Kannattaa punnita hyviä ja huonoja puolia, ja toimia sitten sen mukaan – kanilleen parhaalla tavalla 🙂

P.S. Kaniroduissa on suurta hajontaa, sillä 6-vuotias kääpiökani on vielä keski-iässä, kun taas sen ikäinen jättirotuinen kani on jo seniori. Jos haluat lukea lisää kaninhoidosta, Kanikirja: opas kanien maailmaan on sua varten 🙂