Käsittely,  Sairaudet

Kanin sterilointi ja kastrointi – uskaltaako kania leikkauttaa?

Heippa! Heti aluksi sananen kanien nukutusriskistä, koska se kuitenkin eniten tämän aiheen alla mietityttää. Paljon puhutaan siis kanien muita eläimiä suuremmasta nukutusriskistä. On totta, että anestesiakuolemia tulee välillä, mutta nykyisin kaneihin perehtyneillä eläinklinikoilla laitteisto ja hoitotavat ovat jo niin kehittyneitä, että riskit on minimoitu. On suurempi riski olla leikkauttamatta naaras- tai uroskania. 

Varoituksena, että tämä artikkeli sisältää leikkauskuvia.

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Rankin kaniluennolla kerrottiin, että kanien anestesiakuolleisuus on noin 0,73 % (terve kani) tai 1,39 % (sairas kani) luokkaa. Vertailun vuoksi koirien vastaava riski on terveillä noin 0,05 % ja sairailla 0,17 %. 

Vielä vertailun vuoksi: kohtusairauksien riski on kaksivuotiaalla naaraskanilla noin 17 %, kuusivuotiaalla jo 50 % ja niin edelleen (Rankin luento). Kohdussa voi olla pieniä muutoksia jo alle 1v kanilla eikä vielä muutaman vuodenkaan päästä muutokset välttämättä näy ulospäin ollenkaan (Ranki). Saaliseläimenä kani pyrkii näyttämään terveeltä mahdollisimman pitkään. Siinä vaiheessa, kun esimerkiksi virtsassa näkyy verta ja kani on omistajan huomaamatta laihtunut, kohtukasvaimella on ollut hyvin aikaa lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin eikä mitään ole enää tehtävissä. Tämän koin Puputti-kanin kanssa, ikävä kyllä. 

On tärkeää valita etenkin naaraskanin sterilointiin kaneihin perehtynyt eläinlääkäri.

Kun puhutaan steriloinnista, tarkoitetaan naaraskanin leikkauttamista. Kun puhutaan kastroinnista, tarkoitetaan uroskanin leikkauttamista.

Belgianjäniksen kivekset ennen kastrointia.

Uroskanin kastrointi

Uroskanin kastraatio on pienempi toimenpide kuin naaraskanin leikkuutus. Anestesia on lyhyempi ja kevyempi. Siksi myös paraneminen on nopeampaa. 

Uroksen voi kastroida heti kivesten laskeuduttua, mutta moni eläinlääkäri haluaa odottaa, että kanin paino olisi vähintään 1kg. Kaikki kääpiörodut eivät kylläkään edes aikuisina paina kovin paljon yhtä kiloa enempää, että ehkä kannattaa kysyä toista mielipidettä, jos yksi sanoo ei 🙂

Kääpiökanin kivekset ennen kastrointia.

Uroskanin kastraation jälkeen sinun kuuluu saada eläinklinikalta tulehduskipulääkettä ainakin kolmen päivän kuuria varten. Jos ei putelia mukaan, niin ainakin reseptillä. Myös suolistontoimintaa edistävää lääkettä (esim. Primperan) annetaan yleensä mukaan. Nestemäinen Primperan annetaan yleensä ruutissa mukaan. Antibiootteja kani ei tarvi kastraation jälkeen.

Naaraskanin sterilaatio

Naaraskanin sterilaatio on suuri toimenpide, jota tekemään kannattaa valita kaneihin perehtynyt eläinlääkäri ja nykyaikaisen laitteiston haltsaava eläinklinikka. Mitä vanhempi naaraskani, sitä enemmän rasvakudosta (voi vaikeuttaa leikkausta). Suuremman verenvuotoriskin takia valeraskailevaa kania ei kannata leikkauttaa vaan pitää odottaa, että hormonihuuruilu menisi ohi.

Alle 1-vuotiaan kääpiökokoisen kanin kohtu.

Naaraan voi periaatteessa leikkauttaa koska vain, mutta yleisin ikä on 6kk ylöspäin. Luppakorvaiset ja jättirodut kehittyvät yleensä muita kaneja hitaammin, mutta tähänkin vaikuttaa kanin elinympäristö ja esimerkiksi lajitoverien seura.

Naaraskanin sterilaation jälkeen sinun kuuluu saada eläinklinikalta tulehduskipulääkettä (meloksikaamin kauppanimiä esim. Metacam, Meloxidyl, Meloxoral ja Loxicom) ainakin viiden päivän kuuria varten. Myös suolistontoimintaa edistävä lääke on ”must have”. Antibiootteja naaraskani ei tarvitse sterkan jälkeen.

Kanin sukupuolen erottaminen

Jos yrität erottaa sukupuolet toisistaan, on hyvä tietää, että uros pystyy vetäisemään kivekset vatsaonteloon jännän paikan tullen eikä kyseessä ole piilokives. Kannattaa antaa kanin loikkia vähän aikaa ja kokeilla sitten uudestaan. 

Naarailla sukupuoliaukon vierestä varovasti venyttämällä tulee ulos V:n mallinen osa ja uroksilla pyöreä. Lisäksi naarailla on nisät.

Varsinaista kiima-aikaa kanilla ei ole vaan se on periaatteessa ”aina valmiina”. Tiineyksien tulisi kuitenkin aina olla suunniteltuja ja poikasia tulisi teettää vain terveillä ja nuorilla kaneilla. Erityistä varovaisuutta on syytä noudattaa perhos- ja viittakuvioisilla kaneilla (mm. megakoolon-riski) sekä toisilleen läheistä sukua olevilla kaneilla. 

Kanilla operaatio edessä – miten valmistaudun?

Pakkaa kanin kantokoppaan heinää ja lämpimät vällyt. Ota lempiyrttejä mukaan minigrip-pussissa, jossa ne säilyvät tuoreena ja jota klinikan hoitohenkilökunta voi alkaa heti tarjota kanin heräiltyä.

Kanin eväät leikkauspäivää varten.

Älä anna kanille tuoreruokaa tai pellettiä pariin-kolmeen tuntiin ennen operaatiota. Näin suussa ei ole ylimääräistä mönjää, kun se nukutetaan. Huom! Kania ei saa koskaan paastottaa vaan aina tulee olla heinää ja vettä saatavilla.

Jos kanilla on lajitoveri, jonka kanssa se tulee toimeen, ota lajitoveri mukaan klinikalle. Kysy ensin, onko tämä mahdollista. Jos ei ole, kannattaa ehkä harkita eläinklinikan vaihtamista. Kanit ovat hyvin reviiritietoisia ja jos toinen häviää muutamaksi tunniksi ja tulee oudonhajuisena tai vähän ”päissään” takaisin, voi tulla aikamoinen tappelu. Lisäksi kani toipuu paremmin toimenpiteestä, kun sillä on tuttu ja turvallinen kumppani vieressä.

Kani eläinlääkärillä – mitä siellä tapahtuu?

Ensin eläinlääkäri tutkii kanin päällisin puolin. Kuuntelee sydämen, kyselee kuulumiset ja varmistaa muutenkin, että kani on terve ja sen voi nukuttaa. 

Huom! Iällä oleva tai jollain tavalla oireleva kani pitää aina tarkistuttaa eläinlääkärillä erillisenä vastaanottoaikana ennen sterilointia tai kastrointia. Piilevä hengitystietulehdus on yksi suurimmista anestesiaturvallisuuden vaarantajista. Esikäynnillä on hyvä ottaa verinäyte, ja näin toimitaan jo rutiinisti kissojen ja koirien kanssa. Ilman esikäyntiä on suurempi riski nukuttaa kani.

Jos kanilla on kaikki kunnossa, eläinlääkäri antaa esilääkityksen pistoksena. Kun kani on rento, otetaan kani valmistelupöydälle ja laitetaan kanyyli (suoniyhteys, iv). Kanin silmiä kostutetaan voitelevilla tipoilla, se saa lisähappea ja se pidetään lämpöisenä. Valmistelupöydällä ajellaan karvat leikkausalueelta.

Naaraskanin vatsasta on ajeltu karvat sterilaatiota varten.

Kastraatiossa kaikki klinikat eivät käytä inhalaatioanestesiaa (nukutuskaasu ja happi suun kautta), mutta sterkassa tämä on suositeltavaa. Esimerkiksi Eläinklinikka Hakametsässä on käytössä V-Gel, jota käytetään inhalaatioanestesiassa kaneilla. *Käytännöt vaihtelevat eläinklinikoittain ja eläinlääkäreittäin.

Kani nostetaan selin makaamaan leikkauspöydälle ja leikkausalue pestään sekä desinfioidaan. Kanin sykettä, lämpöä ja hengitystä tarkkaillaan jatkuvasti. Suonensisäisen nukutusaineen, nesteytyksen ja kipulääkkeiden lisäksi käytetään paikallispuudutetta leikkausalueella.

Nykysuositusten mukaan kanin yläruumista kannattaa kohottaa hiukan esimerkiksi pyyhkeiden avulla. Näin kani pystyy hengittämään paremmin toimenpiteen aikana.

Eläinlääkäri poistaa kastraatiossa kivekset, mutta jättää kivespussien nahan yleensä tallelle. Ajan myötä nahka surkastuu itsestään, joten koipien väliin ei pitäisi jäädä ylimääräistä heilumaan.

Sterkassa kanilta poistetaan munasarjat ja kohtu. On myös mahdollista poistaa pelkät munasarjat, mutta tästä toimenpiteestä on hyviä tuloksia vain tietyn ikäisillä kaneilla.

Hoito kotona

Poista kuivike ainakin muutamaksi päiväksi. Hamstraa paksuja pyyhjeitä tai muita hyvin nestettä imeviä alustoja ja vaihtele niitä kahdesti päivässä. Ei kannata käyttää peittojen pesemiseen huuhteluainetta tai kovin tuoksuvaa pesuainetta. 

Lääkitse kania eläinlääkärin ohjeiden mukaan ja tarjoa kanin lempiruokia heti. Vie ruokaa kanin suun vierestä, jolloin on todennäköistä, että kani haukkaa ruuasta kiinni.

Anna kanin toipua rauhassa. Huomioi vessalaatikon tai häkin reunat. Kanin loikka voi olla vielä ekana päivänä horjuvaa eikä kanin ole hyvä jäädä mahastaan kiinni vessan laitaan. Reunoille voi laittaa pyyhettä pehmikkeeksi. 

Kantokopasta kania ei kannata päästää pois liian aikaisin, koska muutoin kania on vaikea pitää kotona lämpöisenä.

Kani ei tarvitse kauluria steriloinnin tai kastroinnin jälkeen. Hyvin harvoin kani alkaa repiä haavojaan, ja silloinkin kyse on todennäköisesti kipulääkkeen liian pienestä annostuksesta. 

**Jos kanilla on kotiin tullessa side tassussa tai korvassa, sen voi poistaa heti. Siinä kohdassa on ollut kanyyli ja side toimii laastarina. Jos kanilla on haavalappu jonkin operaation jäljiltä, lappu ei välttämättä lähde helpolla irti. Minä sain haavalapun irti, kun otin valmiiksi kädenlämpöistä vettä kippoon ja ruokaöljyä (mulla taisi olla rypsiä) viereen. Pumpulitupolla litsuttelin haavalapun liimakohtia täysin märiksi. Pieni kostutus ei todennäköisesti riitä, kanin iho on suhteellisen kuiva ja siihen jää haavalapun liima hyvin kiinni. Lopulta sain lapun revittyä varovasti irti. 

Case Toven sterkka

Kaikista tuorein leikkaustoipumiskokemus on mulla Tovesta. Neiti oli noin 10kk leikkaushetkellä. Reilun 1kg painoinen kanityttö. Otin töistä vapaata, jotta sain seurata alusta loppuun Toven leikkauksen. Normaalisti omistajia ei oteta leikkaussaliin, mutta koska olen tällä eläinklinikalla töissä itse, sain erityisluvan 🙂

Tovella oli sulavat tikit, joten meidän ei tarvinnut mennä tikkienpoistoon. Tove antoi haavansa olla rauhassa, tosin nuoli vatsaansa hiukan.

Huom. Kanin leikkaushaavaa ei kuulu pestä tai desinfioida, jos se näyttää siistiltä.

Tove oli kovasti ruuan perään, joten keksin helpon keinon tarkistaa leikkaushaava päivittäin. Pidin yrttiä ylhäällä. Toven kurkotellessa tuoreruokaa, kurkkasin alavatsaa ja varmistuin siitä, että haava parani hyvin. 

Lääkitykset hän lipitteli mielellään itse ruutasta ja yritti syödä vielä ruutankin kaupan päälle. Tämä oli mulle erittäin positiivinen yllätys, koska en ole tottunut kaneihin, jotka omatoimisesti ottavat lääkkeensä. 

Tove söi, joi, papanoi ja pissasi hyvin heti toimenpiteen jälkeen. Hän oli sikäli oikein mallikas potilas <3  

Vaihtelin peittoja noin viikon sterkan jälkeen ja laitoin kuivikkeen (haapahakkeen) takaisin vasta sitten. Vähintään kaksi viikkoa olisin odottanut, että voi yhdistää Tuhton kanssa, sillä ennen sterkkaa nämä kaksi kania eivät olleet koskaan nähneet toisiaan. Naaraskanin onkin hyvä ottaa iisisti ainakin yhden tai kahden viikon ajan leikkauksen jälkeen. Urokselle riittää vähempi aika.

Faktaa vai fiktiota?

Kanin leikkuutus on tunteita herättävä aihe. On kuitenkin hyvä erottaa nykyaikainen kanitieto fiktiosta. Tässä muutamia kanimyyttejä vastauksineen.

Väittämä 1: leikkuutus muuttaa kanin luonteen.

  • Ei muuta. Leikatulta kanilta poistuvat hormonihuurut, joiden perässä se on mennyt aiemmin. Mullakin on sama luonne huolimatta siitä, ärtsyilenkö PMS-oireiden kourissa vai en. 

Väittämä 2: kani ei tarvitse kipulääkettä. 

  • Kyllä tarvii. BSAVA Manual of Rabbit Medicine -kirjasta löysin viittauksen brittiläistutkimukseen, jonka mukaan 50-70 % kissoista tai koirista sai leikkauksenjälkeistä kivunlievitystä ja vain 21 % kaneista ja jyrsijöistä. Newcastlen yliopiston julkaisema rabbit grimace scale eli taulukko kanin kipuilmeistä on tehty, kun kaneja on tatuoitu. Siis tatuoitu. Tatuointi vs leikkaus.

Väittämä 3: kani jää leikkauspöydälle. 

  • Hyvin todennäköisesti ei jää, jos kanilla ei ole piileviä sairauksia ja eläinlääkäri on kaneihin perehtynyt. Tämän vuoksi iäkkäille ja oireileville kaneille suositellaan esikäyntiä ennen leikkausta. Tilastollisesti kanin on todennäköisempää kuolla johonkin muuhun syyhyn kuin anestesian aiheuttamaan komplikaatioon. Jättiroduilla on kuitenkin havaittu haasteita anestesian kanssa (tämä saattaa johtua niiden alttiudesta sydänsairauksille). Oikeanlainen ruokavalio, vapaa liikunta, lajitoveri ja kanille sopiva ympäristö kunniaan!

Väittämä 4: vain toinen kaneista tarvii leikkauttaa (jos kaneja kaksi).

  • Leikkuutusta suositellaan sekä naaras- että uroskaneille. Naaraskaneilla kohtusairaudet ja nisäkasvaimet ovat yleisiä, uroksilla esiintyy jonkin verran esim. kivessyöpää. Valeraskailu (naaras) ja jatkuva nylkytys (uros) stressaavat kania suuresti, siitäkin syystä leikkuutus on suositeltavaa. Lisäksi leikkaamattomat kanit lisääntyvät hallitsemattomasti, jos uroksia ja naaraita pitää yhdessä. 

Lopuksi vielä kuva terveen, noin vuotiaan kääpiökokoisen kanin kohdusta

sekä toinen kuva, jossa on nuoren kääpiökokoisen kanin alkava hydrometra.

Kiitos eläinlääkäri Saaralle hydrometra-kuvan teksteistä!

***P.S. Jos sinulla on löytökani tai muu rescuekani ja mietit, onko kani leikattu: naarailta ei pysty varmentamaan sterilointia ilman leikkausta. Ultralla ei näe kuin kohtusairaudesta kärsivän naaraskanin kohdun, ei terveen kanin kohtua. Arven löytyminen vatsasta voi tarkoittaa jotain traumaa eikä sekään ole sterkan varmennuskeinona käyttökelpoinen.

 

Muokkaukset 30.8.2022:

*lisäys, jotta käy paremmin ilmi käytäntöjen vaihtelu.

**muokattu haavalappukohtaa ja lisätty laastarin osuus.

***lisäys löytökaneja ja muita kotia etsiviä kaneja vastaanottavien tahojen avuksi. Jos sinulla ei ole eläinlääkäriltä saatua dokumenttia kanin steriloinnista, käytännössä kania ei ole steriloitu.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *